Kuntakokous päätti 21.3.1916, että samana syksynä Iso-Kalajan kansakoulu
aloittaa toimintansa vuokrahuoneistossa Pekka Savolaisen talossa Mattolan
tilalla. Koulun johtokunnan puheenjohtajaksi valittiin Matti Paananen ja muiksi
jäseniksi Kalle Maliniemi, Evert Niskanen, Oskari Kautto, Antti Räisälä ja
Aate Maliniemi. Vähän myöhemmin johtokuntaa täydennettiin ja sinne valittiin
Abeli Savolainen.
Myös Kalajalla oli alkuun vaikeuksia saada päteviä opettajia, vaikka
hakuilmoituksessa tiedotettiin, että palkaksi tulee "haettavana oleva
valtionapu 900 mk, kunnalta 200 mk raha, 1,5 ha hyvää viljelysmaata (peltoa),
vapaa asunto (vuokrahuoneistossa 2 kamaria ja keittiö), pilkotut polttopuut ja
öljyvalo". Koulun ensimmäiseksi opettajaksi tuli valituksi Uuno Inkala.
Valmistavan koulun, tai pienten koulun, kuten kylällä sanottiin alkamispäiväksi
sovittiin 24.8.1916. Varsinainen kansakoulu käynnistyi 2.10.1916. Kalajan
kansakoulun johtokunta on ollut melko oma-aloitteinen ja toimelias, sillä kun
kunnalta ei saatu varoja koulun menoihin, se otti lainaa ja ylläpiti näin
koulun toimintaa.
Vuonna 1933 johtokunta anoi tarkastajan määräyksestä kunnanvaltuustolta
toisen opettajan viran perustamista, koska oppilasmäärät olivat jatkuvasti
sellaisia, etteivät kaikki halukkaat mahtuneet kouluun. Virkaa kuitenkaan ei
saatu vielä seuraavanakaan vuonna. Johtokunnan täytyi syksyllä 1934 tehdä päätös,
että vain 16 lasta 36 pyrkijästä voidaan ottaa kouluun ja "muut pannaan
pois koulusta".
Vuonna 1935 näin painostettu valtuusto hyväksyi viran perustamisen.
Opettajaksi valittiin Eino Hyytinen. Kolmannen opettajan viran perustamista
johtokunta esitti jo vuonna 1952, muuta se toteutui vasta vuonna 1955, jolloin
on valmistunut myös uusi koulutalo. Vuonna 1966 Iso-Kalajan kansakoulu muuttui
neliopettajaiseksi, sillä Köyhänperän oppilaat siirtyivät sinne. Koko
koulun oppilasmäärä oli tuolloin peräti 93. Vuonna 1975 koulusta tuli jälleen
kolmiopettajainen ja sellaisena se toimii nykyäänkin v. 1986 peruskorjatussa
rakennuksessa.